Oltiin tuossa ennen pääsiäistä neljä yötä Lontoossa Elisan, äidin ja tätimme kanssa. Viimeinkin sain aikaiseksi kirjoitettua siitä, ja kuvatkin latautuivat mukavasti junamatkan aikana. Nyt luvassa siis melko pitkästi tekstiä ja paljon kuvia, enjoy! Teksti on tosiaan kirjoitettu sunnuntaina, joten älkää välittäkö osittain vääristä aikamuodoista. Nyt istun jo junassa takaisin Helsinkiin, ja tiedossa on vapunviettoa ihanan siskoni kanssa. Huikeeta! Kuvat lisäisin aika kiireessä -nyt ollaan jo Pasilassa- joten pahoittelen jos jokin asettelu on päin honkia tai muuten vain tekstistä löytyy sotkua. Halusin kuitenkin saada tekstin ulos nyt, ettei se jää venymään.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aloittelin vapaapäivää eilen Petran ja L:n kanssa biljardipöydän äärellä, ja tänään on ollut kiva vaan löhöillä, katsoa Tyhjätaskuja ja lukea Cosmoa. Nyt onkin siis hyvä aika kirjoittaa meidän minilomasta Lontooseen. EDIT// muutaman whatsapp viestin ja pikapakkauksen jälkeen löydänkin itseni junasta Joensuuhun. Tai oikeastaan, hyppään Parikkalassa pois ja siirryn taajamajunaan Kerimäelle. Kuka tietää missä on Kerimäki? Aivan, en mäkään tiennyt. Nyt oon kuitenkin menossa sinne vieraileen Hannan luo. Kotimaamatkailua parhaimmillaan. No, nyt tiedossa pikavisiitti Savoon ennen vapunviettoa Helsingissä, joten Lontoosta kirjoittelen ulkomuistista.
Lennettiin Lontooseen Riikan kautta AirBalticilla. Koneen vaihto onnistui onneksi ongelmitta, vaikka vähän epäiltiin lyhyttä vaihtoaikaa. Muuten en hirveästi innostu enää AirBalticilla lentämisestä. Se on halpa joo, mutta käsimatkatavaroissa saa olla vain 1 laukku tavallisen laukun ja käsilaukun sijaan, ja esimerkiksi me varattiin kaksi laukkua ruumaan, joita loppujen lopuksi ei AirBalticilla näkynyt missään ja jouduttiin varaamaan ne uudestaan ja maksamaan 35€ laukusta. Oikeastaan tästä voisi tosin syyttää Supersaveria minkä kautta matka varattiin, ja tässähän oli sellainen hauska sattuma että paluulennolle Norwegianille oli sitten varattuna 2 laukun sijasta 2 laukkua per henkilö, eli 8 laukkua ruumaan. Ei me kuitenkaan maksettu kuin kahdesta laukusta, joten siinä mielessä Norwegianin lennolle ei tapahtunut vahinkoa.
Lontoon päässä oltiin kuitenkin loistotuulella, ja melko helposti löydettiin oikealle tiskille mistä saatiin ostettua junaliput lentokentältä ja takaisin lentokentälle halvalla, sekä meno- ja paluupäivälle päiväliput julkisiin kulkuneuvoihin. En muista yhtään paljon tälle tuli hintaa, mutta saatiin vielä ryhmäalennuksena neljän hengen liput kaksien lippujen hinnalla. Kannattaa siis ostaa liput porukalla! Netistä jos oltaisiin nämä liput hankittu etukäteen, oltaisiin jouduttu maksamaan täys hinta. Otettiin juna St. Pancrasiin, jonka vieressä oli King's Crossin asema eli käytännössä sama. Pancrasissa juotiin kahvit ja ihmeteltiin Lontoo-menoa. Odotettiin innolla kuuluisaa ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta, mutta vielä mitä. Monet asiakaspalvelijat näyttivät sitruunannielleiltä, ja eräästäkin infopisteestä meidän kysymykseen ei edes vastattu vaan suoraan sanottiin, että menkää kysymään jostain muualta. Excuseme if I may ask? Onneksi löytyi niitä mukaviakin palvelijoita. Asemalta käytiin ostamassa myös Oystercardit. Suosittelen niitä Lontooseen matkustaville. Kyseessä on siis eräänlaiset matkaliput. Me ladattiin ne 18 punnalla, ja ne riittivät aikalailla kolmen päivän tarpeisiin, kun mentiin n. 2 matkaa per päivä. Tosin metroon saattoi kulua useampiakin matkoja, kun meidän hotelli oli zone 3, ja Lontoohan on jaettu muistaakseni neljään vai viiteen eri zoneen perustuen etäisyyteen keskustasta.
Ja kun siellä oltiin, niin käytiin tottakai myös King's Crossilla katsomassa Harry Potterista tuttua laituria 9 3/4. Ei viitsitty jäädä jonottamaan että oltaisiin päästy siihen kuvaan, mutta onpahan sekin nyt nähty. Sieltä hypättiin metroon ja mentiin suoriltaan hotellille. Me oltiin kolmen tähden paikassa Golders Greenillä, olisihan se parempikin voinut olla, mutta kyllä siellä nukkui ja pääsi suihkussa käymään. Meidän vessan ikkunan takana vain asui puluja, jotka säikyttelivät mua ihan kunnolla :D Onneksi Helsingissä on vaan lokkeja x) Lauantai-ilta Lontoossa kierreltiin oikeastaan vain "kotikatua" ja ihasteltiin maisemia. Rakastuin Lontoossa siihen arkkitehtuurissa näkyvään sekoitukseen vanhaa ja uutta. Välillä tuntui, kuin olisi hypännyt aikakoneeseen ja mennyt muutama sata vuotta taaksepäin. Golders Green oli aika juutalaispainotteista seutua, ja uskonto näkyi katukuvassakin aika vahvasti. Mustiin pukeutuneita miehiä näkyi oikeastaan aina, kun siellä käveltiin.
 |
| Lontoosta sai Wonka -suklaata! Ei tosin tullut Golden Tickettejä suklaatehtääseen :( |
Sunnuntaina ei tuhlattu aamua sängyssä lojumiseen, vaan mentiin tutkimaan hotellin aamupalaa jo hieman ennen kahdeksaa. Se oli simppeliä, mutta täyttävää. Ei ehkä niin terveellistä, mutta mun mielestä lomalla on turha nipottaa liikoja. Tarjolla oli bageleita, paahtoleipää, munavoita, tonnikalaa, kurkkua, tomaattia, hilloja sekä erilaisia muroja, muutamaa erilaista mehua sekä kahvikoneesta sai erittäin hyvää mokkakahvia, kaakaota, cappuccinoa jne. Jotain hedelmiä siihen olisi vielä kaivannut, mutta näillä mentiin. Aamupalan jälkeen suunnattiin bussiasemalle ja hypättiin stereotyyppiseen kaksikerroksiseen punaiseen bussiin kohti Victorian asemaa. Ostettiin päiväliput hop on - hop offiin, ja kierrettiin kuuluisimmat nähtävyydet keskustassa. Sunnuntaina tosin oli Lontoon maratooni menossa, jonka takia bussi ei päässyt kulkemaan Tower Bridgen kautta, ja myös London Tower jäi läheltä näkemättä. Lopulta käytiin vielä kävelemällä katsomassa Buckingham Palacea. Ei tullut Harry kosimaan vaikka mekkokin teki marilynit, ja lippu oli salossa eli ainakin itse kuningatar oli paikalla. Takaisin asemalle kävellessä napattiin perusbrittiläiset fish'n chipsit. Eli suomeksi sanottuna ranskalaiset ja friteerattua kanaa. Hotellille mentäessä käytiin vain nappaamassa jotain iltapalaa kaupasta, mutta muuten ilta menikin sitten rentoutuessa hotellilla. Kyllä väsytti aikaisin illalla, kun päivä oltiin koko ajan liikenteessä.
 |
| Mun mielestä on kiva aina katsoa nousevia ja laskevia lentokoneita, ja Lontoossa sitä sai tehdä kyllä koko ajan! Parhaimmillaan näkyi ainakin neljä konetta yhdellä vilkaisulla. |
Maanantaiksi oltiin ostettu etukäteen liput Madam Tussauds:in. Lähdettiin melko aikaisin liikenteeseen tarkoituksena välttää ruuhka vahakabinetilla, mutta mitä vielä. Ulkona jonotettiin jotakuinkin tunti, vaikka liput oli etukäteen ostetut. Aika kuitenkin meni nopeasti, ja suosittelen kyllä kaikille Tussauds:sa vierailua jos vain siihen on mahdollisuus. Kierrettiin Elisan kanssa "kauhupuoli", jonne pitää olla yli 13-vuotias ja terve. No, ei se kuitenkaan niin kauhea ollutkaan, vähän kuin kummituslinna jossain huvipuistossa. Oli se kuitenkin ihan hauska kokemus, varsinkin kun mun säikähdysreaktio on vähän erikoinen. Kun joku pomppasi sieltä naamalle (siellä oli siis eläviä säikyttelijöitä) niin saatoin kiljaista, mutta nauraa päälle. Muuten se oli ehkä vähän pettymys, siellä oli niin pimeää, ettei nähnyt muuta kuin siinä vaiheessa kun joku hyppää nenän eteen. Lisäksi ihmisiä oli niin paljon, että se piti oikeastaan vain kävellä nopeasti läpi. Kauhukierroksen jälkeen oli "vaunuajelu" (en muista millä nimellä sitä kutsuttiin) jossa esiteltiin Lontoon historiaa, mikä oli mun mielestä erittäin hyvin tehty. Ihan viimeisenä oli Marvelin supersankarit ja 4D lyhytelokuva. Kannattaa käydä katsomassa se, oli hauska, ja jopa meidän äiti tykkäsi siitä, joka ei muuten niin tuollaisesta välitä. Madam Tussaudsta ajeltiin sitten bussilla Harrordsille. Juuri mitäänhän sieltä ei kuitenkaan raaskinut ostaa, mutta söpöltä pojalta karkkiosastolla ostettiin muutamat tryffelit 90 punnan kilohintaan. Harrordsilla oikeasti sai palvelua, kaikki myyjät olivat ystävällisiä, vaikka ihan tavallisissa vaatteissa tavallisina pulliaisina siellä oltiin. Oon kuitenkin kuullut huhuja, että esimerkiksi verkkareissa sinne ei oo asiaa. En kuitenkaan tiedä, mikä on asian todellinen laita. Ja hei, oli muuten parhaimpia tryffeleitä mitä oon ikinä syönyt :D Myyjäpoju osas asiansa (valinnanvaikeuden edessä ostin nimittäin hänen suosittelimiaan, kuulemma henkilökohtaisia suosikkejaan), ja saatiin ilmaiseksi maistaa muutamaa.
 |
| Me and my future husband -eikö oltaiskin ihan täydellinen pari? |
 |
| Ja tässä on ihan selvästi mun stalkkeri-ilme. Mitä ihmettä mä taas teen? :D |
 |
| Tässä on itse Madam Tussauds. Tiesittekö, että koko homma on alunperin lähtenyt siitä, että oikeita, kuolleita ihmisiä on täytetty ja laitettu esille? I didn't know. |
 |
| Ahh Hugh Jackman ♥ |
 |
| Astetta komeempi kauppakeskus |
Tiistaina otettiin vähän rennompi päivä. Suunnattiin British Museomiin, jossa kierreltiin muutama tunti tarkoituksena nähdä muumiot sekä Meksikon ja Pohjois-Amerikan puolelta mayat ja atsteekit. Päivä oli ihan superlämmin, ja istuskeltiinkin hetki sitten museon pihalla auringonpaisteessa. Neuletakin sai taitella laukkuun ja farkkujen lahkeita kääriä, sillä siellä oli kesä. Loving it! Helppouden ja ajansäästön takia kuljettiin metrolla, tällä kertaa suuntana Brent Crossin ostoskeskus. Kierreltiin vain vähän aikaa, mama ja A ottivat kymmenen minuutin hartiahieronnat ja me Elisan kanssa kierrettiin joitain liikkeita. Ostettiin myös söpöt cupcaket, jotka osoittautuivat melko pettymyksiksi. Todella hyvän näköisiä, mutta kuorrutteet maistuivat oikeastaan rasvalle (tai tuorejuustolle) ja itse muffinit oli kuivia. No, mutta testattu on.
Keskiviikkona oikeastaan vain pakattiin ja lähdettiin hotellilta. Käytiin joissain pikkuliikkeissä ja kirpputoreilla "kotikadulla", josta hypättiin metroon King's Crossille. St. Pancrasista otettiin juna Gatwickiin ja päivä istuttiin lentokentällä. Kaikki oltiin oikeastaan todella väsyneitä, että ihan hyvä vaan. Matka ei missään nimessä ollut pettymys, vaan vedettiin se ehkä vähän liian tiukalla aikataululla. Ja olihan odotukset kyllä korkealla. Liian paljon nähtävää, liian vähän aikaa. Mutta seuraavalla kerralla voikin ottaa jo rauhallisemmin, ja tutkia muitakin paikkoja kuin turistinähtävyyksiä. Rakastuin Lontooseen, osin ehkä lämpimän sään vuoksi, mutta mielestäni siellä oli kaikin puolin kaunista. Kulkeminen osoittautui yllättävän helpoksi, ja kyllä niitä mukaviakin ihmisiä löytyi. Muutenkin Lontoo tuntui yllättävän kotoisalta, ja välillä sitä melkein unohti olevansa lomalla kun oleminen tuntui niin luontevalta siellä. Onneksi Lontoo ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole kuin kolmen tunnin päässä Helsingistä, eikä sinne meno niin hirveän kallista lopulta ole, kun on valmis joustamaan esimerkiksi majoituksen suhteen. Onko jollain muulla matkakokemuksia Lontoosta? Tai suosituksia seuraavaksi viikonloppulomakohteeksi?
Ohhoh, tulipas aika kilometriteksti. Toivottavasti jaksoitte lukea, ja edelleenkin mielipiteitä olisi kiva kuulla. Välillä tuntuu, että sitä höpisee täällä vain itsekseen. :D Palaillaan viimeistään toukokuussa, nyt oon tosiaan tiistaihin asti sitten Savossa, ja sitten Elisa tulee rellestään vapuksi Helsinkiin. Saa nähdä mitä siitäkin tulee, kun mummot yrittää ensin juhlia keskiviikkona, ja suunnitelmissa on vielä skumppapiknikki torstaille :D Tai sitten siinä käy niin, että istutaan senaatintorilla keskiviikkona, mutta torstai vetelehditään mun luona kun ei jakseta liikkua mihinkään. Onneksi siinäkin on sopivaa nurtsia lähettyvillä että voidaan mennä sitten vaikka vaan pihalle piknikille :D Onko teillä jotain vappusuunnitelmia?
