Mun piti tänään olla erittäin tehokas, mutta oon ottanut näköjään elämäntavakseni loman. Mulla oli perjantaina viimeinen tentti, mistä lähdin ensimmäisenä vähän naureskellen pois. Ehkä tästä tulee kans se 2,5/18 pistettä niin kuin kyseisen kurssin ensimmäisestäkin välikokeesta. Hups. Oottelin hetken Petraa salin ulkopuolella, jonka jälkeen haettiin kahvilasta patongit lounaaksi ja mentiin Kaapeliin joulumessuille. Virhe. Molemmat sanottiin toisillemme, että älä anna mun nyt ruveta törsäämään, en halua edes tietää paljon mulla meni rahaa sinne. Mutta löysinpäs ainakin siskon pojalle melko söpön joululahjan! Suunniteltiin ensin, että oltais käyty vielä Senaatintorin markkinoilla, mutta Kaapelilta lähdettyämme juostiin asioilla suuntaan ja toiseen, että meidän kahvilassa käynti suunnitelmatkin muuttuivat sporttibaariin ja yksiin. Saatiin kutsu laivalle jonkun poikaporukan mukaan, mutta jostain kumman syystä ei nyt lähdetty. Treffasin Hannan, ja sieltä kaupan ja Jonesin joululaulujen jälkeen kotiin. Lauantai meni siivoillessa ja Gossip Girliä vahatessa, kunnes illalla lauma kemistejä ja muutama muu tuli kylään juhlimaan vähän pikkujouluja. Oli kyllä oikeasti hauskaa pitää kotibileitä pitkästä aikaa, ja muutenkin rentoutua pitkästä aikaa. Sunnuntaina kuitenkin piti herätä ajoissa, sillä työporukalla tavattiin Hakaniemen Kuja Bar&Bistrossa brunssilla. Kotiin päästyäni taisin jatkaa koomaillen, ja jossain välissä sovittiin leffailta Hannan kans, eli kaupasta herkut ja pesä keittiön sohvalle (kätevää kun kolmas kämppis on pois) ja Netflix laulamaan. Taidettiin katsoa peräti kolme kauhuleffaa ja yks teinihömppä. Ehkä paras krapulailta.
Eilen mulla oli ensimmäinen varsinainen täysin vapaapäivä. Havahduin joskus neljältä siihen, että en ollut tehnyt koko päivänä yhtään mitään. Makasin mun sohvalla ja pelasin erittäin koukuttavia pelejä tabletilla. Vaarallinen laite. Onneksi Hanna laitto just sopivasti viestiä ja lähdettiin Patikseen. Tänään oon sentään pessyt koneellisen pyykkiä, käynyt postissa, tiskannut ja peräti syönyt ihan oikeaa ruokaa eikä vaan napsinut jotain leipää jos siltä tuntuu. Illalla oli tarkoitus pakata ja ehkä imuroida ennen leffaa ja vihannesten dippailua. No, sain mä peräti joululahjat ja pari paitaa pakattua, nyt makaan sohvalla hiukset föönausta odotellen (viimeinkin pääsin eroon siitä kulahtaneesta väristä ja punainen on oikeasti taas punainen) enkä kyllä todellakaan jaksa tehdä enää mitään järkevää.
Huomenna aamupäivällä pitää oikeasti olla tehokas, sillä iltapäivällä vilkutetaan taas hetkeksi Suomen rannikolle Hannan kans hyvästit ja rentoudutaan suuntana Tukholma. Perjantaina aamulla takaisin Helsingissä, pari tuntia aikaa vaihtaa laukut ja iltapäivälennolla Ouluun. Vähän hirvittää mun pakkaustahdilla tuo (todennäköisesti puolet tavaroista edelleen jossain muualla kuin laukussa siinä vaiheessa kun pitäisi melkein jo suunnitella kentälle lähtöä) mutta onneksi oon niin köyhä että pakko ehtiä tuolle lennolle. Muutenkin on ollut ikävä Haukiputaalle jo pidemmän aikaa.
Taian olla vaan väsynyt vai miksi sain hirveän hepulin ku näin tän :D |
Mulle taas valiteltiin mun blogihiljaisuudesta, joten tää taitaa olla vähän tämmöinen hengissäolohuuto. Olin ajatellut jo jossain vaiheessa kirjoittaa homoavioliitoista ja pienistä erimielisyyksistä aihetta koskien, mutta se alkaa olla jo niin jauhettu asia että siihen on aika turha enää puuttua. Mun oli tarkoitus kirjoittaa myös siitä, kuinka mua ärsyttää kun kaikki blogit pursuavat nyt pelkkiä joulukalentereita. Onhan ne ihan kivoja, ja tykkään kyllä joulusta joo, mutta ihan oikeasti. Koko tämä kuukausi eletään vain yhden päivän takia. Missään vaiheessa ei olla että "Jee, nyt on 3. joulukuuta ja tänään tapahtuu sitä ja tätä" vaan koko ajan "enää 21 yötä jouluun". En oo ehkä paras mahdollinen ihminen puhumaan mistään carpe diemistä, mutta silti. Haluaisin pystyä elämään kunnolla hetkessä, ilman että tarvitsisi stressata onko nyt kaikille varmasti hyvät lahjat ostettuna. Hakuna matata ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti