maanantai 1. kesäkuuta 2015

When did your geart go missing

Heipodei!
Tää viikko on ollut äärimmäisen lyhyt ja pitkä. Toisaalta tuntuu, että alkuviikon risteilystä olisi jo ikuisuus, toisaalta tuntuu että nämä neljä päivää Oulussa olisivat liitäneet ohi. Torstai oli vähän poikkeuksellinen laivaltapaluu-darra -päivä, sillä millekään kuolema-koomalle ei annettu sijaa. Purin laukut, lajittelin pyykit, pesin maton, juoksin asioilla ja illalla ehdittiin Hannan kanssa aloittaa grillikausikin ennen kuin ryntäsin keskustaan ja Ouluun lähtevään junaan. Törkee yskä on jäljellä nuhasta ja valvotin varmaan koko junavaunullista (kuin teen myös nyt).

Oulu-reissun tavoitteena oli viettää aikaa pitkästä aikaa perheen kanssa, ja se toteutuikin ihan kivasti. Perjantai ja lauantai oltiin oikeastaan keskenään kotona, Elisan kanssa käytettiin koiraa parin tunnin lenkillä (tästä tulossa mahdollisesti myös kuvamateriaalia Värinän puolelle), siivottiin ullakkoa, katsottiin leffoja, leivottiin ja kokattiin. Sunnuntaina sosialisoiduin vähän enemmän, kahviteltiin Jonnan kanssa ja vierailtiin muilla sukulaisilla. Tänään sainkin jo juosta paikasta toiseen, eikä siltikään riitä. Aamulla mä koomailin ohiyskittyjen yöunien vuoksi jolloin Elisa ja äiti pääs viettämään kahdenkeskeistä aikaa, kahviteltiin perhetutuilla pikaiseen ennen kuin otettiin rintamasuunta keskustaan. Herkuteltiin Amarillossa ja jälkkärit Oulun uudesta jätskibaarista Tähti-Jätskistä, voin suositella! Parasta pistaasi- ja mangojäätelöä ikinä. Sieltä nopea autonvaihto Putaalla ja juoruileen Hennojen kanssa. Voin todeta, että oon osannut kyllä oikeiden ihmisten kanssa kaveriutua, pitkään aikaan ei taaskaan olla juteltu mitään, mutta juttua olisi riittänyt useammaksikin illaksi. Sieltä vielä kotiin pakkaamaan ja viimeiset laatuajat äidin kanssa ennen junaan menoa.

Sanoisinko, että omalla tavallaan täydellinen lomaviikko, vaikka toisaalta ärsyttää kuin saamaton oon lähestulkoon aina ensimmäiset pari päivää kotona käydessä. No mutta lomaahan sekin on, nyt vielä osui äidilläkin vapaat yhtä aikaa etten vain yksin möllöttänyt kotona.

Mitä muuta? Erilaisia tulevaisuuden suunnitelmia, maan vaihto länsinaapuriin ei ole ollenkaan miettimätön vaihtoehto syksylle, mutta siitä sitten kun saan hausta tuloksia. Oon kuunnellut paljon Tove Lota ja Lykke Litä, joiden kautta löysin tälläkin hetkellä kuulokkeista pauhaavan Rooneyn. Nyt pitäisi varmaan yrittää nukkuakin, seitsemän aikoihin takaisin "Stadissa" ja illaksi astetta skarpimpana töihin, meillä nimittäin kuvataan tv-ohjelmaa (siitähän ei saisi puhua, mutta lukee jo facebookissakin joten miksei). Joku tarkkasilmäinen saattaa siis bongata meikätkin teeveestä syksyllä, tai milloin se nyt sitten ulos tuleekaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti