torstai 1. tammikuuta 2015

"It's time for that 'New Year New Me' -bullshit"



Ehkä se helpotti, kun myönsin että mulla menee huonosti. Ehkä se helpotti, kun sai purettua ajatuksia tuosta kamalasta sekasotkusta konkreettisempaan muotoon. En tiedä, enkä hirveästi edes välitä, mutta nyt tuntuu hyvältä. Oon iloinen vuoden vaihtumisesta, uusista mahdollisuuksista ja vahvistavista kokemuksista. 




Vuoden vaihde meni mulla rauhallisissa merkeissä. Ulkoilutin kameraa ajautuen yhteen mun lempipaikoista, josta suurin osa tän postauksen kuvista on. Mulla on sieltä varmaan satoja ja taas satoja kuvia, mutta en usko että voin ikinä kyllästyä tuohon läheiseen rantaan. Oon kulkenut siellä polvenkorkuisesta asti (ja varmaan sitäkin pienempänä rattaissa), vuodenaikaan katsomatta oon saattanut istua laiturilla tuntikausia selvittämässä ajatuksia ja miettimässä elämää. Plussana sieltä myös näkee auringonlaskut parhaiten. Myöhemmin käytiin kaverin kanssa leffassa katsomassa Exodus, ei ollut mun mielestä mitenkään erityisen sykähdyttävä mutta kyllä sen katto. Sen jälkeen korkattiin vielä Oulun Pataässä. Myöhäisilta meni kotona homejuustoa mättäen, keskiyöllä raketteja katsoen ja sain pari kelpo räpsyäkin niistä. Niin ja valoinhan mä tinatkin, ennustin että musta tulee muumimamma. Who knows, ehkä mä lähdenkin Naantaliin kesäksi.



En yleensä tee mitään sen suurempia uuden vuoden lupauksia, paitsi mitä näitä nyt on, oo parempi ihminen, laihduta ja rupea urheiluhulluksi. Tällä kertaa oon miettinyt jotain tavoitteita ja muutoksia, mitkä haluan saavuttaa tänä vuonna. 



Aion kokeilla jotain ensimmäistä kertaa. Siis jotain ihan uutta, ei mitään että leivonpas ensimmäistä kertaa tätä kakkua, vaan jotain ihan oikeasti uutta, mitä en ole ikinä tehnyt. 


Aion matkustaa jonnekin, missä en ole ennen ollut. Oli se sitten Suomen sisällä, tai toivon mukaan jossain kauempana.


Aion opetella olemaan välittämättä muiden mielipiteistä.

Pyrin pois mun perfektionismistä, aina ei tarvitse olla täydellinen. Opettelen epäonnistumaan. (nykyään sentään osaan jo hävitä, pienenä sekin meni itkupotkuhuudoksi)



Aion karsia mun elämästä pois asioita, jotka aiheuttaa mulle ylimääräistä stressiä, ahdistusta tai masennusta. Oli ne sitten ihmisiä, tapoja, esineitä. 




Aion elää itteäni varten, en miellyttääkseni muita. (sori vaan, eiköhän nyt oo munkin vuoro olla itsekäs) 



Ja aion olla iloinen, onnellinen ja opetella rakastaan itteäni. 



(Inspistä juttuun sain täältä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti